Airaxelan historia

Vuonna 1994 tehty kyläsuunnitelma kertoo kylän historiasta seuraavaa

Kertoman mukaan maanmittausviranomainen tuli kylälle taloon ja tapasi miehen puita halkomassa. Hän kysyi mieheltä tämän tekemisiä ja mies vastasi ”halkovansa aijaksia”. ”No, ole sitten Aijaksinen” tuumasi maanmittausviranomainen.

Asiakirjojen mukaan ensimmäinen verotieto Airaksisista on vuosilta 1557 ja 1565. Muualta Savosta ei Airaksisia tavata. Luultavasti Airaksiset ovat vaihtaneet sukunimensä alkuperäisestä Leskisestä. Airakselan ensimmäisen asukkaan kerrotaan tulleen etelästä päin. Papin veroluettelossa Airakselan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1635, tuolloin nimellä Airaxela.

Vuonna 1654 kylällä asui 13 verotettavaa henkilöä. 1660-luvun alussa kylällä oli kolme taloa, joiden isännät olivat Pekka Matinpoika Airaksinen, Olli Laurinpoika Airaksinen sekä Pekka Laurinpoika Airaksinen.

Vuonna 1765 henkikirjoitettujen määrä oli jo 40 henkilöä ja 57 henkilöä vuonna 1795. Kylän vanhimmat pellot ovat Suurenkylän pellot Karhula ja Simola. Isojaon jälkeen verollepanon vapauduttua kylän peltoala lisääntyi kolmanneksella 24 hehtaariin 1775-1788.

Vuonna 1830 Airakselan kylä siirrettiin Kuopiosta Karttulan kappelin yhteyteen. Karttulan kunta perustettiin vuonna 1873.

Liikennöinnin alettua Savon radalla lokakuussa 1889 Airaksela sai kylälleen pysäkin sekä lastauslaiturin, joka oli yksi Savon radan merkittävimmistä puutavaran lastauspaikoista. Hyvätuottoiset metsät ovat olleet Airakselan merkittävä tulon lähde näihin päiviin saakka. ”Romulan” sivuraiteen teko kylälle lopetti Pysäkin toiminnan 1980-luvulla.

Kunnollinen tieyhteys Karttulan kirkonkylälle saatiin 1930-luvulla ja vastakkaiseen suuntaan 5-tielle sotien jälkeen 1947. Tien avautumiseen saakka noin 10 vuoden ajan saapui Airakselaan linja-auto iltaisin Karttulasta, yöpyi yön Pysäkin autotallissa ja ajoi aamulla takaisin kirkonkylälle.

Kylän ensimmäinen liikeyritys oli tiettävästi Olof Henrik Konttisen perustama meijeri, joka tuotti aluksi käsivoimin kermaa ja myöhemmin hevosvoiman avulla myös voita, jota vietiin aina Pietariin saakka. Meijeri työllisti myös palkattua työvoimaa ja koko kylän maito vietiin sinne jatkojalostettavaksi. Myös kylän ensimmäinen kauppa perustettiin Konttisen meijerin yhteyteen. Meijeritoiminnan päätyttyä kaupan pito jatkui kauppias Antti Airaksisen piharakennuksessa jonkin aikaa. Airaksinen perusti kylän toisen kaupan Pysäkille vuonna 1910 ja piti sitä kuolemaansa, 2.7.1936, saakka. Airaksinen osallistui myös aktiivisesti kylän maa- ja puutavarakauppaan ja hänen ansiostaan Pysäkiltä lähti viikoittain kaksi junavaunullista halkoja Helsinkiin useiden vuosien ajan. Antti Airaksisella oli pitkään myös sivuliikkeet Koskenkylällä, Punnonmäellä sekä Salmisilla. Kolmantena kauppana kylällä aloitti Kurkimäen Osuuskauppa vuonna 1920, josta myöhemmin tuli Kuopion Osuuskauppa ja sitten Suonenjoen Koskelonseutu, joka lopetti kaupan 1970-luvulla.

Kaupan lopettamisen jälkeen Pysäkin tiloissa piti kioskia moni eri yrittäjä, mm. Karttunen, Ryynänen ja Saarinen.

Muut kylällä toimineet kaupat ovat

• Ristola, pitäjänä Pekka Airaksinen 1930-70
  
• Petäisenpää, Ville Kukkonen 1945-50
• Pysäkki, Hannes Airaksinen 1936-60
• Petäisenpää, Hannes Airaksinen 1945-47
• Petäisenpää, Hannes Karhunen 1954-90
• Pysäkki, Kirsti Miettinen 1988-93

Muuta kylän yritystoimintaa edustavat mm. Pekka Haataisen karvarin verstas 1910-luvulla sekä 1930-luvulla perustettu Airakselan munaosuuskunta.

 Etusivulle    Takaisin    Tulosta sivu